Huoli yhteiskunnallisten muutosten vaikutuksista apua tarvitsevien asemaan

Hellä Hoiva allianssin arvion perusteella tulevina vuosikymmeninä noin kaksi kolmesta seniorista pystyy ostamaan tarvitsemansa hoivapalvelut itsenäisesti tai osittaisen palvelusetelin turvin markkinoilta. Olemme kuitenkin varsin huolissamme heistä, joiden tulot ja varallisuus eivät todennäköisesti riitä oman hoitonsa rahoittamiseen. Haluamme olla mukana kehittämässä hoiva-alaa entistä tehokkaammaksi, jotta mahdollisimman moni suomalainen voisi myös tulevaisuudessa nauttia laadukkaista hoivapalveluista elämänsä loppuun saakka.

Varallisuuden keskimääräinen arvo varallisuusluokittain 2004, euroa, kotitaloutta kohti

 Lähde: Suomen pankki

 

Tärkeimmät trendit

Seuraavassa olemme käsitelleet hoiva-alaan vaikuttavia tärkeimpiä trendejä, joilla on omat vaikutuksensa myös palveluiden saatavuuteen, hintaan ja laatutasoon. Uskomme, että tulevina vuosina tulemme käymään aktiivista yhteiskunnallista keskustelua julkisen sektorin sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoitus- ja järjestämisvastuusta sekä tuotantomuodoista.
 


 Lähde: Hellä Hoiva

Yhteiskunnalliset muutokset 

Kuten tiedämme, niin me suomalaiset olemme harmaantuvaa kansaa. Vuonna 1975 mediaani-ikämme koko maassa oli kolmekymmentä vuotta. Viisi vuosikymmentä myöhemmin koko maan mediaani-ikä on kasvanut lähes 50 prosenttia 44 ikävuoteen - huikea muutos niin lyhyessä ajassa.

 

Mihin tämä väestön harmaantuminen sitten johtaa? 

Tällä on luonnollisesti erittäin suuri vaikutus kansakuntamme väestölliseen huoltosuhteeseen - siis siihen, kuinka monta alle 15- tai yli 64-vuotiasta huollettavaa meillä on suhteessa sataa työikäistä kohti. Huolestuttavaa nykyisessä yhteiskunnallisessa kehityksessä on myös ollut se, että työmarkkinajärjestöt eivät ole päässeet sopuun eläkeiän nostamisessa. Varsinkin nykyisen finanssikriisin ja valtiontalouden romahduksen myötä sille on palava tarve. Mikäli toimintatavoissamme ei tapahdu muutosta, niin suoraan väestöllisen huoltosuhteen muuotoksesta johdettuna vuonna 2025 tulisi suomalaisten eläkkeellejäämisiän olla lähes 71 vuotta. Onko tämä käytännössä mahdollista?

Mikäli huoltosuhteen haluttaisiin pysyvän vuoden 2008 tasolla, tulisi eläkkeellejäämisiän nousta seuraavasti

Lähde: Kuntaliitto

Laskentaperusteena on käytetty väestöllistä huoltosuhdetta ja Tilastokeskuksen väestöennusteen 2009 tietoja. Esitys on täysin laskennallinen ja perustuu ainoastaan työikäisten ja eläkeikäisten määrien muutoksiin. Muita tekijöitä ei ole huomioitu.

Miten tämä huoltosuhteen muutos vaikuttaa sosiaali- ja terveyspalveluihin?

Kyseisten palveluiden kysyntä kasvaa luonnollisesti väestön vanhetessa mutta kuka niitä palveluita on tuottamassa? Jo vuoteen 2025 mennessä kunnallisten peruspalveluiden henkilöstötarpeen kasvu sosiaalipalveluissa on lähes viisikymmentä prosenttia - Missä nämä ihmiset tällä hetkellä ovat? Tämä on merkittävä haaste kun tiedämme, että kymmenet tuhannet nykyisistä sosiaalialalla työskentelevistä tulevat eläköitymään seuraavien viidentoista vuoden aikana.

No mitä sitten meidän tulisi tehdä?

Ensinnäkin palvelujärjestelmän tuottavuutta, tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta on parannettava. Tämä on välttämätöntä mutta ei riittävää. Sen lisäksi kansakuntana meidän tulee pystyä vähentämään suhteellista kysyntää resursseja uudelleen kohdentamalla ja yleistä terveyttä ja hyvinvointia edistämällä.

Mitä nämä muutokset meiltä edellyttävät?

Hellä Hoiva allianssin näkemyksen mukaan on erityisen tärkeää saada asiakasnäkökulma tehokkaammin ja aikaisemmassa vaiheessa mukaan palveluiden tuotantoon. Parhaiten tämä onnistuu markkinatalouden ehdoin siten, että keskiössä on asiakas, joka saa tehdä itse valinnan esimerkiksi palvelusetelin turvin. Markkinataloudessa tulee kuitenkin huolehtia myös yritysten yhteiskuntavastuusta sekä aidon kilpailun toimivuudesta. Meidän tulee myös pystyä parantamaan kustannus- ja hintatietoisuutta. Tästä johtuen edellytämmekin jatkossa läpinäkyvämpää hinnoittelua sekä yksityisiltä mutta myös julkisilta ja kolmannen sektorin palveluilta. Kannustamme kaikkia kolmea sektoria avoimeen kilpailuun. Sen avulla saamme rajalliset resurssit kohdennettua siihen, mikä palvelee päämääräämme - hyvinvoivaa suomalaista!